Mikään ei herätä enemmän keskustelua kuin maahanmuutto, ulkomaalaiset ja maahanmuuttopolitiikka.
Minulla on itselläni erittäin paljon tekemistä erilaisten ihmisten kanssa.
Minulla on puoliksi ulkomaalaisia kummilapsia, kumppanini on ulkomaalainen, minulla on ulkomaalaisia ystäviä, olen ollut paljon ulkomailla ja naapureissani on ulkomaalaisia.
Ulkomaalaisuus ei siis minulle itsessään ole mielenkiintoinen muuttuja. Se, että on jonkin muun maan passi, ei lähtökohtaisesti kiinnosta edes minua.
Maailmassa on lähes 200 valtiota, olemme kaikki tällä planeetalla enemmän tai vähemmän ulkomaalaisia toisillemme.
Eikö?
Ulkomaalaisuus ei sinänsä muuta mitään. Otetaan pohja-ajatukseksi, että maahanmuutto on aina rikkaus ja voimavara. Leikitään, että kävelen Torniossa kimpsuineni ja kampsuineni rajan yli Ruotsiin pysyvästi. Voidaanko sanoa, että muuttoni Ruotsiin on automaattisesti hyvä asia? Ei.
Se voi olla hyvä, jos minulla on työpaikka tiedossa (tai ainakin vakavasti sellaista haen) ja en aiheuta Ruotsissa ongelmia ja turvaudu sosiaalitukiin.
Se, että tulen Ruotsiin aiheuttamaan eri tavoin haittaa, on ongelma eikä minua pelasta se, että minulla on toisen maan passi. Miksi pelastaisikaan?
Täytyy siis ymmärtää, että maahanmuuttoa on monenlaista.
On ulkomaalaisia, jotka ovat Suomessa töissä tai opiskelemassa.
Tässäkään ei täydy olla sinisilmäinen, lukukausimaksut ovat täysin perusteltuja eikä orjatyövoiman tuonti ole eduksi meille.
Sen sijaan koulutettu huippuosaaja on aina tervetullut. Siksi juuri Ruotsi asetti 3000 euron tulorajan (ILTALEHTI), koska se haluaa työvoimassakin laatua.
Siksi Tanska ja Ruotsi haluavat kiristää maahanmuuttopolitiikkaa, koska he haluavat hyvää maahanmuuttoa.
Maahanmuuttokeskustelu Suomessa käydään tosiasiassa peitetermein. Ei kyse ole ranskalaisen Jaquesin ongelmista kestää pakkasta, Italian Luigin kaamoskärsimyksistä tai siitä, että Hampurin Hans ei tykkää oluestamme (Saksassa se onkin hyvää).
Maahanmuuttokeskustelu on tosiasiassa keskustelua siitä, kuinka paljon a) sosiaaliperusteista maahanmuuttoa Afrikan sarvesta ja Lähi-idästä meidän tulee kestää ja b) siitä, kuinka paljon orjatyövoimaa tänne halutaan syrjäyttämään suomalaiset työpaikoista. Puhutaanko kuitenkin asioista niiden oikeilla nimillä, kiitos.
Oikeus muuttaa toiseen maahan EI ole perusoikeus, ihmisoikeus eikä itse asiassa minkäänlainen oikeus.
Jokainen saa sitä anoa, yrittää ja toivoa, mutta mitä OIKEUKSIIN tulee, on suvereenin kansallisvaltion oikeus päättää, keitä sen alueelle tulee ja millä perustein.
